Case Tesco – osinkokuningas voi menettää sädekehänsä

Jukka Oksaharju<Jukka Oksaharju> Lontoon pörssissä noteerattu kauppajätti Tesco on yksi maailman johtavista vähittäiskauppiaista. Tescon ydinliiketoiminta keskittyy vahvasti Iso-Britanniaan, mutta yhtiöllä on myymälöitä myös muun muassa Kiinassa, Intiassa, Malesiassa, Etelä-Koreassa, Thaimaassa, Turkissa ja useissa Itä-Euroopan maissa. Tavanomaisen vähittäiskaupan ohella Tesco tarjoaa asiakkailleen pankki- ja vakuutuspalveluja oman brändinsä, Tesco Bankin, sateenvarjon alla. Tarkastelen tässä merkinnässä lyhyesti Tescon viime aikoina kohtaamia haasteita, jotka ovat romuttaneet yhtiön yhtäjaksoisesti vuosikausia kasvaneiden osinkojen sarjan.

Lue lisää…

Rahastetaanko senioriasunnoilla?

Satu Alavalkama, toimittaja.<Satu Alavalkama>Seniorien asuminen kuumentaa tunteita. Viidakkorumpu väittää, että senioritalojen rakentajat saavat kunnilta suhteilla parhaat tontit ja rahastavat asunnoilla, joissa ei ole asukkaiden tarvitsemia palveluja. Mielipiteitä löytyy, vaikka monet eivät oikein tiedä, mikä senioritalo on.

Yksinkertaisimmillaan senioritalo on tavallinen kerrostalo, jossa asukkaiden alaikäraja on esimerkiksi 55 vuotta. Rakennussäädösten mukaan kaikkien uusien asuntojen tulee olla esteettömiä, joten senioritaloksi kelpaa mikä tahansa uusi kerrostalo.

Senioritalossa ei siis ole palvelutalon hoivaa. Valtio ei tue eikä valvo talojen rakentamista. Sitä vastoin kunta, joka luovuttaa talolle tontin paraatipaikalta – usein kauppakeskuksen ja hyvien liikenneyhteyksien kupeesta – kilpailuttaa rakentajat tiukasti. Näin ainakin huhtikuun Taloustaito-lehteen haastattelemani alan yritykset vakuuttivat.

Lue lisää…

Sijoitustuotteiden markkinointi – selkeämpää tietoa

Sirpa Pietikäinen<Sirpa Pietikäinen> Sijoitustuotteiden aggressiivinen markkinointi ikäihmisille on havaittu Suomessa ongelmaksi. Finanssivalvonnan mukaan määräaikaistalletusta uusimaan tulleelle ikäihmiselle on voitu tyrkyttää sijoitussidonnaisia tuotteita. Ongelma ei rajoitu vain Suomeen, vaan ylilyönnit ovat selkeä ongelma ympäri Euroopan.

Asiaan on tulossa nyt paketoitujen sijoitusrahastojen osalta parannusta myös EU:sta. Olen toiminut asiassa oman ryhmäni pääneuvottelijana Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa.

Piensijoittajan suojan parantamisesta saavutettiin vihdoin sopu jäsenmaiden kanssa pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Uudella lainsäädännöllä asetetaan vaatimus antaa kustakin piensijoittajille kaupattavasta sijoitustuotteesta selkeää, helposti ymmärrettävää tietoa niin kutsutussa avaintietolomakkeessa.

Lue lisää…

Markkinoiden kehitys yllätti

Ritva Toivonen<Ritva Toivonen> Viestimet ovat tulvineet Venäjän-uutisia Krimiltä alkaneen kriisin seurauksena. Poliittinen epävarmuus on lisännyt epävarmuutta myös taloudessa. Venäjän rupla heikentyi euroon nähden kesäkuun 2013 ja maaliskuun 2014 välillä lähes viidenneksen.

Periaatteessa Venäjä on kiinnostava tuotantoinvestointien sijoittumiskohde metsäteollisuudelle, sillä maan 809 miljoonaa metsähehtaaria kattavat viidenneksen koko maailman metsistä. Havumetsien hoidon ja käytön suomalaiset taitavat, samoin sahauksen, sellunkeiton sekä paperin ja kartongin valmistuksen.
Toki Venäjä olisi myös kiintoisa vientimarkkina metsäalan tuotteille – maassa on runsaat 140 miljoonaa asukasta. Vauras väki sijoittuu mukavasti muun muassa Pietarin seudulle Suomen lähelle. He tarvitsevat laadukkaita puuteollisuuden tuotteita. Niitä Suomesta saa.

Lue lisää…

Voihan lounas

Vesa Korpela<Vesa Korpela> Lounasetu on ollut esillä julkisessa sanassa ja varmasti myös kahvipöytäkeskusteluissa. Keskustelu lähti liikkeelle Verohallinnon antamista uusista ohjeista. Laki on pysynyt entisellään. Myös Verohallinnon lain nojalla vuosittain antama päätös luontoisetujen laskentaperusteista on euromääriä lukuun ottamatta sama kuin aikaisempina vuosina.
Hämmennystä ovatkin herättäneet Verohallinnon ohjeet sen oman päätöksen tulkinnasta.
Seuraavassa esitän eräitä kuulemiani ja lukemiani näkemyksiä Verohallinnon kannanotoista. Vaikka en ota asiaan kantaa, myönnän, että provokatiivisiksi tulkittavat sanavalinnat eivät ole vahinko.

Lue lisää…

Sopeuttaminen tehty veroja korottamalla

Aki Kangasharju<Aki Kangasharju> Nyt kun hallitukselta muut tavoitteet ovat karanneet, se haluaa pitää kiinni viimeisestään. Hallitus edelleen väittää, että sovittu 7 miljardin euron sopeuttaminen tehdään puoliksi veroja korottamalla ja menoleikkauksilla.

Oheinen kuva toteutuneesta kehityksestä kertoo kuitenkin toisen tarinan. Siinä missä menojen kasvu on jatkunut finanssikriisistä alkaen tasaisen tappavalla tahdilla, verotulot ovat lähteneet viime vuonna tavallista nopeampaan kasvuun.

Se osoittaa sopeuttamisen painottuneen verojen kiristämisen puolelle. Aiemmin valtion ja kuntien verotulot heilahtelivat käsi kädessä talouskasvun kanssa. Vuoden 2013 aikana kuitenkin verotulot lähtivät nousuun bkt:n taapertamisesta huolimatta.

Lue lisää…

Kenelle kuuluu lapsilisä?

Antti Marttinen<Antti Marttinen> ”Ja tapahtui niinä päivinä, että eduskunnan vasemmalta laidalta kävi käsky, että kaikki lapsilisät oli verolle pantava. Tämä verollepano olisi ensimmäinen ja tapahtuisi Jyrki Kataisen seuraajan ollessa pääministerinä…”

Ihan näin pitkällä ei vielä olla, mutta keskustelu käy kuumana.

***

”Minä ainakin voisin hyvin luopua lapsilisistäni!”

Tuon hurskaan lauseen kuulee aina, kun lapsilisistä käydään puhumaan. Kuinka reilulta ja epäitsekkäältä se kuulostaakaan. Noin puhuu hyvä ihminen!

Lue lisää…

Nuoret tiedostavat eläkeuudistuksen tarpeen

Antti Palola<Antti Palola> Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat parhaillaan kiivaassa tahdissa työeläkejärjestelmän uudistamisesta. Aiemmin sovitun aikataulun mukaisesti valmista pitää olla ensi syksynä. Tämän jälkeen lakiesitykset annetaan eduskuntaan vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistuksen on määrä astua voimaan vuoden 2017 alussa.

Työmarkkinajärjestöt toimittivat muutama viikko sitten – kehysriihen alla – maan hallitukselle yhteisen kannanoton. Siinä todettiin, että neuvottelutulos työeläkejärjestelmän uudistamisesta saavutetaan sovitussa aikataulussa ja että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen vuonna 2025. Hallitus on itse laskenut, että ratkaisun vaikutuksesta valtion talouden kestävyysvaje pienenee noin prosentin.

Lue lisää…

Pari sanaa osingoista

Jukka Oksaharju<Jukka Oksaharju> Kuluvan kevään osinkokausi on siirtymässä ehtoopuolelle. Tunnustaudun osinkosijoittajaksi, mutta en lainkaan sanan tavanomaisessa merkityksessä. Tässä merkinnässä pyrin avaamaan suhdettani pörssiyhtiön osingonjakopäätöksiin. Yksittäisen vuoden osinkotuotolla on mielestäni lähinnä viihdearvoa, eikä sillä ole useinkaan mitään suoraa yhteyttä sijoituskohteen pitkän aikavälin menestyksen kanssa.

Sijoittajat kiinnittävät mielestäni liioitellusti huomiota siihen, mitä pörssiyhtiö itse ehdottaa osingonjaoksi lyhyellä aikavälillä. Osa sijoittajista ei tule ajatelleeksi lainkaan, että jokakeväiset voitonjakopäätökset, mukaan lukien osinko ja omien osakkeiden takaisinostot, ovat yhtiön pääomarakenteeseen ja muihin rahoituspäätöksiin olennaisesti vaikuttavia tekijöitä.

Liian usein ajatellaan, että osinko vain tupsahtaa tilille keväisin. Asiaa kannattaisi ajatella myös yhtiön näkökulmasta. Normaalisti varsin lyhyeen ajatusketjuun kuuluu myös lähtökohtainen olettama, että osingon pitäisi olla mahdollisimman suuri. Silloin jää kuitenkin ymmärtämättä, että suuri osinko on pois muusta osasta yhtiön liiketoimintaa ja sen kasvattamista. Suuren osingon janoajien tulisi miettiä, kumpi voi investoida liiketoiminnan voittovarat tuottavammin: pörssiyhtiö vai itse sijoittaja? Jos vastaus on ensimmäinen, on suuri osinko vahingollinen. Lue lisää…

Laman pitkä varjo palaa varjoistaan

Antti Aarnio<Antti Aarnio> Jaakko Kiander laati Suomen akatemian tutkimushankkeessa raportin Suomen 1990-luvun lamasta. Raportti pölyttyy VATT:n verkkosivuilla, vaikka se on entistä ajankohtaisempi vuoden 2014 Suomessa. Yksi keskeinen Kianderin raportissaan esittämistä 1990-luvun virheistä oli, että työttömyyden annettiin vapaasti kasvaa vuosina 1991–1993. Myöhemmin sitten karvaasti todettiin, että työttömyyttä on helppo kasvattaa, mutta työläs alentaa.

Miksi taas toistetaan 1990-luvulla tehdyt virheet? Ennen suurta lamaa Suomessa ei ollut juuri ollenkaan pitkäaikaistyöttömyyttä, mutta nyt kaikki pitkäaikaistyöttömyyttä osoittavat käyrät osoittavat ylöspäin. Suomessa vallitsee aivan järkyttävä rakenteellinen työttömyys, vaikeasti työllistyvien ihmisten joukossa on kohta 180 000 suomalaista. Pitkäaikaistyöttömän, toistuvaistyöttömän ja työvoimapoliittisissa toimenpiteissä kiertävän työllistymismahdollisuudet ovat surkeat. Joka neljäs työtön työnhakija on ollut työttömänä yli vuoden.

Lue lisää…

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 29 muun seuraajan joukkoon